Krista pähkinänkuoressa:

  • 48-vuotias arvoliberaali, joka uskoo sivistykseen, ihmisyyteen, valinnanvapauteen ja oikeudenmukaisuuteen

  • Koulutukselta opettaja sekä rehtori, joka työskentelee tällä hetkellä perusopetuksen palvelupäällikkönä

  • Aiempaa työkokemusta kuntien lisäksi  mm. Eduskunnasta  ja yksityiseltä sektorilta hoiva-alan yrityksestä

  • Pitkänlinjan poliittinen taustavaikuttaja ja ehdokkaiden kampanjapäällikkö

  • Asuu perheensä kanssa Turussa

  • Pitää liikunnasta, korvapuusteista ja keväästä

Tulevaisuuden rakentaja

Olen syntynyt 70-luvun loppupuolella  pienessä Keski-Pohjanmaan kunnassa. Vartuin yrittäjäsuvussa ja opin jo varhain mitä on ahkeruus ja määrätietoinen unelmien tavoittelu. Opin myös sen, että elämä on arvaamatonta ja saattaa heittää eteesi tilanteita, joista on vaikea päästä eteenpäin ja valoon.

Lapsena harrastin paljon ratsastuksesta viulunsoittoon. Suurin osa harrastuksistani oli ilmaisia ja ihanat kyläläiset tarjosivat niitä pientä työtä vastaan. Päivittäin kurvasin pyörälläni suoraan koulusta tallille pesemään pinteleitä, luomaan lantaa ja siivoamaan karsinoita. Ymmärsin jo varsin nuorena, että saavuttaakseen jotain, on tehtävä sinnikkäästi työtä.

Olen aina pitänyt koulusta ja uuden oppimisesta, vaikka sain tehdä kovasti töitä oppiakseni. Olen ollut onnekas, sillä ympärilläni on ollut ihania ja kannustavia ihmisiä, jotka ovat kuljettaneet eteenpäin. Olen saanut tuntea miltä tuntuu, kun joku muu näkee potentiaalia ja rohkaisee sinua eteenpäin. Moni näistä rohkaisijoista on ollut opettajani koulupolkuni varrelta. Ei siis ihme, että minusta tuli luokanopettaja ensimmäiseltä ammatiltani.

Elämä on opettanut pyrkimään eteenpäin ja luottamaan tulevaan. Minut on kasvatettu etsimään ratkaisuja kiperissäkin tilanteissa ja lannistumatta etenemään.  Tärkeää on aina ollut muiden ihmisten arvostaminen, kiittäminen ja auttaminen. Yksin ei pärjää kukaan.

Rohkea toimija

Sytyin opiskeluun ja oppimisen tärkeyteen kohtaamieni opettajien ansiosta. Kotona arvotettiin fyysistä työntekoa lukemisen sijaan, eivätkä vanhempani osanneet tukea minua muualle. Suvussamme ei ollut montaa yliopisto-opiskelijaa ennen minua. Monen onnellisen sattuman kautta päädyin opiskelemaan ensin varhaiskasvatusta ja muutama vuosi myöhemmin kasvatustiedettä. Valmistuin luokanopettajaksi ja uskontieteiden ja psykologian opettajaksi sekä rehtoriksi. Näitä töitä olen saanut tehdä miltei 25 vuotta. 

Vaikuttaminen ja asioihin tarttuminen on ollut aina minussa. Saan myös suuni auki ja uskallan etsiä rohkeasti erilaisia ratkaisuja tilanteisiin. Kun jotain piti saada koulussa aikaiseksi ja käydä opettajien tai rehtorin kanssa keskustelua, valtuutettiin minut tehtävään. Minussa on ollut aina päämäärätietoisuutta ja halua vaikuttaa yhteisen hyvän kasvattamiseen. 

 Kun minua myöhemmin pyydettiin mukaan politiikan taustavoimiin, en epäröinyt hetkeäkään. Hyppäsin vuoden 2008 kuntavaaleissa mukaan ja siellä tiellä olen edelleen. Olen saanut tehdä monenlaisia vaaleja (myös ei-poliittisia) ja ilokseni voin todeta, että kätteni jäljistä on syntynyt myös monta uutta vaikuttajaa kuntiin, seurakuntiin, järjestöihin ja valtakunnan politiikkaan. 

Suurimman osan poliittisista töistä olen tehnyt päivätyöni ohella, mutta viisi vuotta työskentelin Kokoomuksessa ja Eduskunnassa. Nämä vuodet ovat olleet kiistatta työhistoriani kiinnostavimmat! Näinä vuosina opin päätöksenteon prosessit, vaikuttamisen merkityksen asioiden edistämisessä sekä verkostojen voiman. Näiden vuosien anti palkitsee edelleen ja hyödynnän oppimaani päivittäin. 

Elämä on kuljettanut maaseudulta kaupunkiin, kyläkoulusta yliopistoon ja aktiiviseksi kuntalaiseksi. Matka on opettanut monenlaista, mutta tärkeintä on ollut oppia toimimaan oikeudenmukaisesti ja ihmisiä arvostaen. Uskon yhteistyöhön ja asioista keskusteluuun. Kestäviä päätöksiä tehdään yli puoluerajojen ja valtuustokausien ulottuvalla yhteistyöllä.

Tällä hetkellä työskentelen Turun kaupungilla perusopetuksen palvelupäällikkönä. Pidän työstäni valtavasti ja innostun päivittäin asioista, joita saan tehdä!  Mahdollistan ja kehitän asioita perusopetuksessa ja rakennan hyvinvointialueemme kanssa lapsille ja nuorille toimivampia palveluita. Työkenttäni on laaja ja vaatii ydisnosaamisen lisäksi myös kykyä edistää asioita valmistelemalla ne kohti päätöksentekoa. Työssä tarvitaan näkemyksellisyyttä, yhteistyötaitoja ja systemaattisuutta. 

Toivon tekijä

Ajattelen, että teot luovat toivoa ja ovat lupauksia väkevämmät. Koen, että eritoten lapset ja nuoret tarvitsevat tulevaisuudenuskon vahvistamista ja rinnallekulkijoita meistä aikuisista.

Luottamuksen ja toivon rakentaminen vaatii konkreettisia toimia – päätöksiä, jotka näyttävät, että tulevaisuus voi olla valoisa ja täynnä mahdollisuuksia. Se tarkoittaa koulutuksen ja hyvinvoinnin turvaamista, ilmaston ja ympäristön suojelemista sekä oikeudenmukaisuuden edistämistä niin, että jokainen kokee olevansa osa yhteiskuntaa.

Hyvinvointialueen päättäjänä voin lisätä toivoa tekemällä tietoon perustuvia ja vaikuttavia päätöksiä, joissa on arvioitu mm. lapsivaikutus. Erityisesti lapsille ja nuorille on tärkeää, että he näkevät aikuisten toimivan johdonmukaisesti ja luotettavasti – että sanat ja teot kulkevat käsi kädessä. Kun päätöksenteossa otetaan huomioon tulevien sukupolvien hyvinvointi, syntyy uskoa siihen, että huominen voi olla parempi kuin tämä päivä.

Hyvinvointialueellamme tarvitaan parempaa tulevaisuuslukutaitoa politiikkatoimien valmisteluun. Meidän tulee rakentaa edelleen tietoon perustuvaa johtamista ja nostaa tärkeimmät palvelutuotannon tunnusluvut avoimeen tarkasteluun. Tulevaisuudessa meidän tulee myös tietää, miten hyvinvointialueemme käyttää rahansa. Tavoitteeksi tulee asettaa yksikkötason kustannusten selkeä ja vertailukelpoinen läpinäkyvyys.

Toivo ei ole vain tunne, vaan myös tekoja, jotka kertovat: "Sinä olet tärkeä. Sinun tulevaisuutesi on meille arvokas."